Sinua tarvitaan nyt

Blogin puolella on ollut hetken aikaa pieni hiljaiselo. Välillä hyvä miettiä uusia ideoita blogiin ihan rauhassa. Uusia kuvia ei ole, siispä ajattelin hyödyntää vanhoja joita kyllä löytyy ja paljon!! kuvia, eli olisi kuvapostauksen aika. Tähän tarvitsen teiltä apua, sillä aiheita olisi kiva saada paljon. Eli kirjoittakaa kommentti kenttään aiheita  esim. Mallan harjat, lempi ratsastusvaate yms.  ja mitä useampi kuva-aihe sitä parempi.

Aiemmat kuvapostaukset löytyvät:

TÄÄLTÄ

ja

TÄÄLTÄ

© Soili

Siirry kommenttikenttään   ↓ 

Lentokoneita myrskyssä

On tullut pientä taukoa blogin puolella. Ei ole huivittanut kirjoittaa, siinä syy. Kun ei ole kuvia ja ratsastukset tapahtuu maastossa/minikentällä ei ole paljon analysoitavaa. Muutenkin en pääse tallille joka päivä ja kun viikolla menen myöhään ei saa kuvia. Tähän on vain täytynyt tottua. Tärkeintä on kuitenkin, että pääsen Mallaa hoitamaan ja liikuttamaan. Eilen kuitenkin raahasin äitini kameran taakse, mutta kappas hän tuli vasta kun olin jo suurimman osan ratsastuksista tehnyt ja menossa laukkailemaan tielle. Eli mitään mahtavaa kuvasaldoa en saanut, mutta pari videopätkää tuli.

Viikonloppuna ehdin ratsastamaan kahtena päivänä. Lauantaina ratsastelin "kentällä" ensin ravia ja ympyröitä ja kiemuroita, mitä siinä nyt mahtui menemään. Meno ei ollut mitenkään erityisen hyvää, mutta sen ymmärtää vapaapäivien jälkeen. Välillä se hyppi ja pomppi, oli vähän väliä ilmassa. Malla kuitenkin oli suhteellisen hyvä. Laukoissa M pukitteli ja hyppi, eikä meinannut tulla nostoista mitään kun neidillä oli niin paljon virtaa. Lähdin sitten tielle laukkailemaan ja siellä Malla on toiminut todella rauhallisesti ja mennyt hallittua laukkaa, mitä ei aikaisemmin ole ymmärtänyt. Aina on vain pitänyt painaa niin kovaa kuin kintuista lähtee.

 

 Sunnuntaina eli tänään oli tuulinen päivä niin kuin moni varmasti huomasi. Senhän tiesi, ettei heppa ole ihan rauhallinen. Luulin kuitenkin, että eilinen liikunta olisi vähän rauhoittanut Mallaa. Alussa tuuli tai puuskat haitanneet menoa. Tiellä meni traktori ja siitäkään Malla ei välittänyt mitään, ihme kyllä! Traktorit ja moottorikelkat ovat pahimpia mitä saattaa maa päällään kantaa ja neiti ei reagoinut mitenkään. Menin hankeen kävelemään ja otin pätkän raviakin. Malla rakastaa kahlata hangessa, välillä vie sinne vaikka ei edes pitäisi mennä. Tulin takaisin kentälle kävelemään ja huomasin, että toinen traktori tulee. Siitäpä neiti sitten sai sätkyt ja alkoi pomppimaan ja steppaamaan paikallaan. Itseäni lähinnä nauratti kun toinen oli ihan paniikissa, vaikka äsken siinä ei ollut mitään ongelmaa. Onhan se tietysti ihan eri asia kun se tuli toisesta suunnasta ;) Rauhoittelin Mallaa, käveltiin vielä kierros ja mentiin purkamaan varusteet pois. Siinä M oli jo ihan rauhallinen, taisi väsyä hyppimisestä ja pelkäämisestä. On se höpsö polle ♥

Mitä postauksia haluaisitte nähdä blogissa?

Hammaslääkäriin?

En ole mitään uusia kuvia saanut heppailuista ja siksi ei ole yhtään huvittanut tänne mitään raapustaa. Muutenkin olen nyt päässyt aivan liian vähän liikuttamaan ja hoitamaan Mallaa. En sille kuitenkaan mitään mahda, kun matkaa on niin paljon. Malla on hyvissä käsissä hoidossa, joten olen kuitenkin pysynyt ihan rauhallisin mielin ja yrittänyt aina kun mahdollista mennä Mallaa hoitamaan. Kun ei isoa kenttää eikä maastojakaan kauheasti ole, liikunta on aika kevyttä. Tällä hetkellä se ei kuitenkaan niin haittaa koska on kaikennäköistä meneillään. Nimittäin kovasti olen nyt miettinyt Mallan tilannetta ja miten sen oikein ratkaisen.

Taisin muistaakseni kertoa Mallan hampaantilan pahentuneen ja mietittiin mitä hampaalle voi enää tehdä. Klinikalla sanottiin, että leikkaus/hampaan poisto olisi luultavasti edessä. Eläinlääkäri ehdotti, että ottaisimme yhteyttä hampaisiin erikoistuneeseen eläinlääkäriin ja hän voisi arvioida suun kunnon ja tehdä sitten arvion mitä sille voi tehdä. Haluan todellakin saada hevoseni terveeksi ja on hienoa, että asialle voi tehdä jotain. Tulottomana opiskelijana kuitenkin on vaikea maksaa kalliita hampaan poistoja yksin. Silloin on pakko miettiä muitakin vaihtoehtoja, välillä myös niitä mitä luuli ajattelevansa vasta monen vuoden päästä.

Täytyy ajatella myös, onko hevonen sen arvoinen, että sille kannattaa tehdä tuollainen leikkaus. En kuitenkaan voi ajatella niin, eihän tuota otusta voi mitata rahassa. Sillä on toivottavasti vielä monta monta hienoa vuotta edessä, enkä antaisi ikinä itselleni anteeksi jos en edes yrittäisi saada hammasta kuntoon. Yritän nyt miettiä parasta ratkaisua ja saada oma rakas terveeksi ja onnelliseksi. Itseäni kiinnostaisi kyllä kuulla ihan asiantuntijan mielipide suusta ja sitä mukaan hoitaa M kuntoon.

-12 ♥

En pysty miettimään vielä tulevaisuutta, vaan haluan ensin Mallan hoitoon. Tottakai jos jokin meneekin vikaan hoitojen yhteydessä, täytyy myös henkisesti valmistautua siihen. En tarvitse mitään muuta kunhan Malla on terve ja onnellinen, se on nyt kaikkein tärkeintä. En tiedä milloin minusta kuuluu täällä blogin puolella, toivottavasti pian!

Selvennystä ja kuulumisia muutosta

Piti jo kirjoittaa teille aikaisemmin Mallan muutosta, mutta se on meinannut vain jäädä. Aina on keksinyt jotain "tärkeämpää" tekemistä, mutta nyt on teitä paljon mietityttäneen muuttopostauksen aika. Varmasti joku teistä on mennyt jo sekaisin, että mille tallille ja missä tallilla ja miltä tallilta Malla nyt oikein menee ja tulee. En ole kovin tarkoin vielä kertonutkaan mistään näistä muutto ja asumiskuvioista täällä netissä, mutta nyt on aika hieman avata näitä asioita. Toivon kuitenkin että ymmärrätte, etten halua aivan kaikkea kertoa netissä. Niimpä suoranaisia osoitteita yms. täällä en kerro. Toivottavasti nyt tämä selvittää hieman ajatuksia!

Vietin joululomani isäni luona ja isäni ehdotuksesta otin Mallan jouluksi ja uudeksi vuodeksi mukaani. Malla asusti tallilla joka oli alle kilometrin päässä isäni kodista ja kävin hoitamassa Mallan kokonaan itse, aamuin illoin. Haluan kuitenkin hoitaa Mallan hyvin ja mieluiten itse, joten oli hyvä idea tuoda Malla mukanani, eikä minun tarvinnut huolehtia, että miten se nyt pärjää siellä Jyväskylässä. Vietimme siis joulun ja uuden vuoden siellä tallilla ja sieltä emme siirtäneet Mallaa takaisin Jyväskylään. 

Syitä ettei menty takaisin vanhalle tallille on monia, mutta suurin syy on se, että saatiin Malla meidän omaan pihaan. Tässä jollakin varmasti meni nyt sekaisin, mutta siis itse asun ja opiskelen Jyväskylässä. Matka tallille kestää 40 minuuttia eli matkaa on, mutta tutut jotka asuvat lähellä/pihassa hoitavat Mallan ruokinnan silloin kun en itse käy tallilla. Pyrin käymään kuitenkin tallilla niin usein kuin pystyn noin neljä kertaa viikossa, lomilla enemmän. Meidän toinen poni Ronda asustaa Mallan seurana, eikä kummankaan tarvitse asustella yksin.

Ronda ja Malla

Tällä hetkellä hepoilla on omat tarhat ja "pihatot" johon pääsevät tuulelta ja sateelta suojaan. Tarvittaessa myös siitä saa lämpimän tilan. Mallalle loistava vaihtoehto, koska M ei tykkää olla sisällä edes yötä. Ainakin nyt neiti on näyttänyt tosi tyytyväiseltä. Ratsastukset ja muu liikutus tapahtuu ainakin nyt hetken aikaa maastoillen, koska kenttä on vielä tekeillä ja sen tekoa jatketaan vasta keväällä. Pieni alue on kuitenkin jo tehty, jossa on pystynyt kävelemään ja vähän ravaamaan. Lähellä on metsäautoteitä joissa pystyy ratsastelemaan. Lähiaikoina Mallan hammas hoidetaan kuntoon ja siihen asti neiti saa ottaa rennommin ja rauhassa tutustua uuteen kotiin.

huh mikä kantapää

Toivottavasti tämä selvensi teidän ajatuksia, katsellaan milloin kirjoitan uudestaan. Siihen asti moi!

Lomailut on melkein lomailtu!

Myönnän, olen todella laiska ja en tehnyt viimeistä kuukauden parhaat -postausta. En ole ollut koko lomalla kotona, kaikki kuvat ja materiaali on omalla koneella. En saa sitä nyt tehtyä, eli marraskuun parhaat oli viimeinen postaus sitä aihetta. Saatan joskus jatkaa parhauksien kirjoittamista, mutta nyt ainakin huilataan hetki siltä osin. Yritän keksiä jotain korvaavaa aihetta postata, mutta en ole ainakaan vielä keksinyt mitään.

Jonkinlaisia kuulumisia olisi tarkoitus kertoa. Kuvia eikä muutakaan materiaalia juuri ollenkaan ole, joten en yhtään tiedä mitä tänne raapustelen. Kuitenkin, nyt on loma vietetty ja Malla siirtyi meidän "omaan" pihaan. Loma sujui kaikin puolin ihan hyvin, en jotenkin tajua, mutta en ehtinyt käydä kunnolla kertaakaan maastossa. Kävin nopeasti yksi päivä kävelemässä lähimaastossa, mutta pakkasta oli niin paljon, että oli pakko tulla pois. En yksin uskaltanut lähteä maastoon, koska siellä liikkuu moottorikelkkoja ja muita moottorivälineitä. Malla pelkää nykyään kaikkea mikä pitää vähänkin ääntä joten joku heppakaveri on hyvä olla mukana. Vaikka meninkin pääsääntöisesti kentällä, yksi asia kyllä pelasti koko meidän loman. Päästiin ottamaan radan vieressä olevalla kärrypolulla muutama kova laukkaveto. Käveltiin ja ravattiin ensin polkua pitkin ja tarkistin onko kuoppia tai onko tie epätasainen. Siinä oli hyvä ja tasainen mennä, joten kun heppa oli lämmitelty otettiin ensimmäinen laukkavato. Toinen oli ihan innoissaan korvat hörössä menossa ja kyllä siinä itselläkin hymy tuli huulille, oli se niin kivaa. Kun oli aika jarrutella, neiti oli tietysti ihan menossa vielä, kuitenkin jarrut toimivat yllättävänkin hyvin. Lähdettiin kävelemään takaisin ja huomasin, että meidän buutsi oli tippunut ja mennyt rikki. Päätin kuitenkin, että yksi veto otetaan vielä, vaikka suojaa ei olekaan. Ei Malla kuitenkaan niin paljon kopsi. Toinen pätkä meni myös hyvin, jarrut eivät toimineet niin hyvin, mutta kyllä sieltä saatiin vauhti pois pikkuhiljaa. Onneksi tilaa oli kerrankin paljon, että sai rauhassa jarrutella. Lähdettiin käpsimään tallin pihalle  ja matkalla nappasin buutsin maasta ja takaisin kyytiin. Malla oli kyllä tyytyväisen oloinen kun pääsi pitkästä aikaa menemään vähän kovempaa. Vanha ravihevonen tarvitsee myös välillä päiviä, että mennään kovaa. Viime kerrasta on liian kauan aikaa, ei ole oikein ollut pohjia ja tilaa mennä kovaa. Oli kyllä hauskaa, tätä täytyy harrastaa paljon useammin!

vuosi enedestiedä

Tosiaan mentiin kentällä jonkun verran ja Malla toimi siellä todella hyvin. Tuntui, että se ei edes stressannut muutosta tai mistään, oli heti ihan rauhallinen. Kentällä meni paremmin kuin keväällä, pystyin menemään koko loman ajan pelkällä nivelkuolaimella, kun yleensä joudun uusissa paikoissa laittamaan olympian. Tuntui, että M ei enää hätkähdä kuljetuksesta tai uusista paikoista, olisi mahtavaa jos matkastressi vähän lieventyisi.

kummatkin ihan jännityksessä kisapaikalla

Loma ei kuitenkaan mennyt ilman huolia, sillä Mallan hammas joka on lohjennut on ilmeisesti mennyt vähän huonompaan suuntaan. Heinä ei maistu enää entiseen tapaan, mutta syö sitä silti ja ruoka uppoaa ongelmitta. Ollaan mietitty, että käytetään klinikalla ja sitten katsotaan mitä tehdään, edessä voi olla jopa hampaan poisto. Nyt kuitenkin ollaan onnellisesti saatu Malla siirrettyä uuteen kotiin, josta seuraavassa postauksessa enemmän! Tämä postaus oli tosi epämääräinen, mutta toivottavasti nyt pysytte tässä kaikessa perässä, kommenttia vain jos on jotain kysyttävää! :)

 

 

Hyvää uutta vuotta!

Kiitos 2014 ja HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2015!