perjantai 31. lokakuuta 2014

Kuukauden parhaat 10/14

Kuukauden


Biisi

Inhosin tätä alussa ja en tykännyt tästä yhtään. Nyt tää on yks suosikeista!

Kuva

 Tässä kuussa kuvia on otettu tosi vähän, mutta tää on kiva ja edes vähän syksyinen kuva :) kuvan ottanut Nora.

Tapahtuma

Kuvailtiin ensimmäistä kertaa Nean GoProlla ja se oli tosi kivaa! Ei osattu vielä parhaalla mahdollisella tavalla kuvailla, mutta edes jotenkin. Sillä tullaan varmasti kuvailemaan jatkossakin!

Tavara

FarmHeroSagaan oon jääny koukkuun D:

Ikävöidyin

Kauhea ikävä mun Mallaa. Se ei ole pitkään aikaan ole ollut niin rento mitä se oli meillä viime kesänä kotona. Vanhoja videoita katsellessa ei usko, että tuo on Malla. Se on niin rento ja ottaa kaikki niin rennosti. Tästä lisää myöhemmin.

Mallan lempivaruste

Kuvapostauksesta lainattu ;)
Vaihdoin muutama päivä sitten Mallalle tämän otsapannan estesuitsiin, koska edellinen puristi ja oli selvästi liian pieni. Tykkään kovasti tästä otsapannasta, se on yksinkertainen,  mutta silti omalla tavalla hieno.

Video

Linkki videoon

-----
Jouduin taas kirjoittamaan tabletilla ja tämä ei hirveästi innosta kirjoittamaan, vaikka mitä kerrottavaa olisi. Palaillaan kun oma kone on taas kunnossa, ehkä jo ensi viikolla!

sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Hevosenomistajan hyvät ja huonot puolet

Nämä ovat minun omia mielipiteitä,  ja jokainen toimii hevosensa kanssa miten tahtoo.

Se oli jännittävää ja tuntui maailman parhaalta kun sain oman hevosen. Onhan mulla koko ikäni ollut hevonen ja hevosia, mutta kun ostin sen itse ja se oli kokonaan mun. Sitä tunnetta on vaikea kuvailla. Oli niin ihanaa ja hienoa saada oma eläin, samalla minulle tuli suuri vastuu hevosen hyvinvoinnista. 
Itselle on ollut hienointa viettää aikaa hevosen kanssa, joka ei kauheasti tajua maailman menoista ja sillä on omia pieniä ongelmia kuten se, ettei iltakaurat tule oikeaan aikaan. On ollut heinoa nähdä kuinka hevosta kuoriutuu uusia puolia ja alkaa tunteman sitä paremmin. Osaa tulkita joitakin hevosen ajatuksia, ei tietenkään kaikkia mutta edes jotain. Mallasta on myös kuoriutunut herkkä puoli, vaikka olen aina luullut sen olevan kovamimmi, joka ei helposta hätkähdä. On uskomatonta nähdä hevosen kehitys, vaikka välillä unohtaa mikä se lähtökohta on ja vaatii aivan jotain liian vaikeaa. Maastakäsin Malla on oppinut hyvin siihen nähden miten olen itse huono opettamaan. Eihän se osaa kuin joitakin käännöksiä, mutta se riittää minulle. Minut on yllättänyt se, miten nöyrästi Malla haluaa oppia uutta. Se saattaa tajuta yhden tunnin aikana jonkun asian ja joka kerta kun sitä harjoittelee se vain paranee. Aina sitä miettii miten itse on osannut ohjata Mallaa, mutta kyllä se syy on oppivassa hevosessa, superponi! Nämä asiat pitävät minut kiinni tuossa eläimessä ja se on enemmän kuin hyvää hevosen omistamisessa.
Kun hankkii hevosen, saa kaupan päälle suuren vastuun. Täytyy vastata hevosen hyvinvoinnista ja siitä että hevonen on iloinen. Täytyy osata lukea hevosta, jotta näkee onko sillä jokin vialla. Hevoset ovat saaliseläimiä ja yrittävät usein olla näyttämättä kipua ja ovat päällisin puolin "kunnossa". Jos kuitenkin on ollut saman hevosen kanssa tekemisissä jo pitkään, huomaa usein jos sillä ei ole kaikki hyvin. Jos huomaan Mallan olevan kipeä, esim. selästä, koko loppuillan sitä pähkäilee ja miettii mitä tehdä ja selaa hierojat läpi. En usko olevani ainoa, näin vain toimii kun huomaa, että hevosen on paha olla. Huoli eläimestä tekee hevosen omistamisesta stressaavaa ja tuntuu ettei koskaan voi olla huolehtimatta liikaa. 

On mahtavaa ja antoisaa omistaa hevonen, mutta huoli hevosesta on ahdistavaa ja voimia vievää. Itse olen päivässä tallilla 3-4 tuntia, ja kun siihen lisää 8 tunnin koulupäivän, saa muulle vapaa-ajalle heittää hyvästit. Joku se vain aina saa itsensä lähtemään hyvällä mielellä tallille ja olisi mulla tylsää jos en hevosta omistaisi. Sattuu olemaan vielä juuri itselle sopiva polle, niin eihän tästä hommasta voi olla tykkäämättä!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Sama aihe jatkuu...

Jospa nyt saisi kirjoitettua tänne pitkästä aikaa. Multa loppui syysloma ja normaaliin arkeen on palattu. Yksi asia mikä mua ärsyttää aivan suunnattomasti on se, että minä tyhmä meni lataamaan koneelleni yhden ohjelman, joka ei sitten ollutkan mitenkään luotettava. Onnistuin saamaan koneelleni jonkun viruksen/haittaohjelman ja en nyt uskalla käyttää sitä ennen kuin se on poistettu. Mahdottoman hintaisia nuo etäpuhelutkin, ettei viitsisi alkaa rimputtelemaan. Täytyy nyt katsoa mitä keksin, nopeasti pitää kuitenkin miettiä, koska mä tarviin koneen!

Kuitenkin nyt asiaan. Mä täällä vain estetreeneistä joka kerta kirjoitan, mutta ei nyt ole oikein mistään muustakaan kirjoittaa. Viimeksi kun hyppäsin, hypyt eivät menneet mitenkään huippuhyvin, mutta ihme kyllä en kuitenkaan jäänyt sitä märehtimään, vaan menin hyvällä mielellä uudestaan hyppäämään. Oltiin Nean kanssa taas jälleen vähän myöhässä, eikä ehditty laittaa kuin sarja jossa yksi laukka ja okseri. Laitettiin tarkoituksella useampi okseri, sillä kokeiltiin ensimmäistä kertaa Nean GoPro:ta. Lämmiteltiin ravissa ja siinä Malla tuntui jo tosi kivalta, paljon rennommalta kuin viime viikolla. Laukka oli myös tarmokkaampaa ja hevonen oli hallinnassa. Tulin muutaman puomin ja alon tulla pientä pystyä. Hypyt oli hyviä, välillä lähti turhan kaukaa, mutta Malla pelasti. Alettiin tulla sarjaa pysty-okseri. Korkeutta oli jotain 60cm. Perään tulin yksittäisen okserin. Hyppelin nätä muutaman kerran jotta saatiin myös GoPro pätkiä.
kuva -13
Sanoin Nealle, että nostaa okseria sarjassa. Okseri oli siinä vaiheessa 80cm. Tuon Malla tuli tosi kepeästi yli. Huikkasin, että nostaa vielä, jolloin korkeus huiteli 90cm. Minulle se on paljon tuolla hevosella, korkein este mitä ollaan ikinä hypätty. Tultiin hyvään paikkaa, niinkuin yleensä sarjalla, mutta takaset kolahti ja puomi tuli alas. Huomasin,  että Malla oli jo vähän uupunut, mutta tiesin, että yli mennään. Vähän tsemppasin ennen estettä äänellä ja pohkeella ja yli mentiin. Hieno tunne, kun kärsin kesällä vielä jonkin asteisesta estepelosta/epävarmuudesta ja nyt mä hyppään hevosella, jolla ei ole mikään huippu tekniikka ja joka on juossut kolme vuotta sitten vielä kilpaa. Onhan se uskomatonta.

 

Linkki videoon

Tästä on hyvä jatkaa puomi- ja estetreenit ennen kisoja. Yritän kirjoitella muitakin kun estepostauksia. Aina saa ehdotuksia heitellä. Muutama idea olisikin, mutta kun kone on pois pelistä se rajoittaa paljon. Tabletilla en saanut edes videota lisättyä, joten nyt pitää katsoa, mitä pystyy toteuttamaan.

keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Räjähdysvaara! [ tallipäivä videopostaus ]

Eilen kirjoitettu:
hellurei, tänään kuvasin tallivideopostauksen ja tänään päästiin vihdoin hyppäämään. Viime viikolla tosiaan hypyt jäi pois oman kuumeilun takia, joten hyppytaukoa taas kertyi. Miten sitä aina tulee niin paljon, vaikka en sinänsä hyppäämistä mitenkään pakoile, kivaahan se on! Tottakai on aina järkkääminen, että saa auttamaan jonkun esteiden kanssa (vaikka saa sitä itsekin kannettua) ja täytyy tietää omat aikataulut varausten takia. Nyt kuitenkin kahdet kisat häämöttää jo melko lähitulevaisuudessa, löydät ne sivupakista "tulossa" kohdasta. Eli siis hyppäämään on säännöllisesti päästävä tai kisaradat saa unohtaa, ainakin tänään ne olivat ulkoavaruudessa asti!

Lähdin aivan tajuttoman hyvällä fiiliksellä hyppäämään ja mulla oli sellainen olo, että voisi kokeilla tänään jo isompaa rataa. Olen itse henkisesti päässyt pienoisesta estekammosta yli nyt viime aikaisten hyvien hyppykokemusten takia. Malla on vaan ollut tosi hyvä hypätä, paras koskaan. Laitettiin toiselle pitkälle sivulle sarja jossa oli innari-laukka-okseri ja tavallinen risti/pysty. Kannoin esteitä ensiksi ja sitten aloin lämppäämään. Meni käynnissä parit väistöt ja ne meni kivasti. Ravissa alkoi sama vöyhkäys mikä on ollut sillä päällä jo useamman päivän. Sipsutti vaan paikallaan, eikä ravannut hyvää ravia. Ravasin jonkun aikaa ja välillä alkoi tulla jo ihan ok ravia, mutta ei se mitään oikeaa ravia ollut. Otin laukat ja laukka oli aika huonoa. Se on ollut jo hetken aikaa. Vähän epäilyttää onko jumeja takajaloissa kun laukka on niin ihmeellistä. Laukkasin vain pätkiä ja aloin tulla ristikkoa.

Ristikolle kun tulin jo huomasin, että poni ei ollut ihan parhaimmillaan. Oli kauhean vaikea saada se ravaamaan esteelle. Koko ajan etupää haki laukkaa ja sipsutus jatkui. Otin ristiä kumpaankin suuntaan ja kauan sain tulla, että sain hyvät hypyt alle. Omasta ratsastamisesta sen verran, että se ei ollut todellakaan hyvää, ei ole hevosen vika jos ratsastaja ei osaa. Kyllä se vika on usein satulan päällä, kuten tänäänkin oli. 

Seuraavana tulin sarjaa, joka meni kohtuudella. Ainoa huono juttu oli se, että esteen jälkeen Malla lähti kauheaa laukkaa ja minun hallitseminen loppui siihen. Tässäkin tilanteessa kun olisi laittanut perseen penkkiin, jo olisi paljon auttanut. Kävelin hetken ja tulin ristikkoa joka oli nostettu pystyksi. Tässä vauhti alkoi kiihtyä jo aika kovaksi, enkä saanut hallittua lähestymisiä oikein yhtään. Sieltä tulikin puomi alas, joka on todella harvinaista. Otin yhden hypyn vielä sarjalle ja lopetin siihen. Otin loppuun hölkkää ja pitkät käynnit. Vähän jäi kaivamaan nuo hypyt, koska olisin voinut ratsastaa paremmin. Toisaalta hevonen ei ollut niin hyvä kuin mitä se on viime aikoina ollut, joten itsekin lamaannun kun tajuan ettei ole jarruja. Laskin, että kahdet hypyt ja yhden puomi treenit ehditään vielä ennen kisoja. Eiköhän tämä tästä, treeniä vaan!


Linkki videoon

Videolla on vain parhaat pätkät hypyistä.

maanantai 13. lokakuuta 2014

kuulumisia vihdoin!

Pitkästä aikaa tulen tänne kirjoittelemaan kuulumisia. Mitään kummaa ei ole tapahtunut. Ollaan maastoiltu ja käyty pellolla rallittelemassa, tai no vähän kovempaa laukkaamassa. Menty sileällä oikeastaan suurin osa ratsastuksista ja juoksutustakin on tullut tavallista enemmän, minun ollessa pihtiputaalla. En ole päässyt kisojen jälkeen (3viikkoa) hyppäämään kuin kerran ja kun viime torstaina yritettiin hypätä, minulle tuli edellisen päivän vesisateen ansiosta kuume ja se olikin niin paha ettei päässyt sängystä ylös. Ajattelin aamulla, että unella selviän vielä illalla hyppäämään (miksi edes ajattelin), mutta en olisi selvinnyt edes ulko-ovelle, oli se olo niin karmea. Malla sai vapaa päivän, eikä varmaan neitiä yhtään haitannut.
kuvat ovat on menneiden viikkojen treeneistä
Mulla on nyt useamman viikon ollut käytössä lainassa olevat kuparirollerit. Kuolain on nivelkuolain, jossa on kuparirullia kuusi kappaletta. Kuolain edistää kuolan eritystä ja meillä toimii myös siten, ettei Malla pure niin paljon kuolaimeen. Kuolain on toiminut hyvin ja Malla on pehmeämpi ratsastaa ja helpompi hallita. Laitoin kuitenkin testin takia yksi päivä takaisin tavallisen nivelen ja silloin viimeistään huomasin eron. Hevonen ei kyllä kuunnellut kuolainta, puri vaan kiinni. Vaihdoin heti rollerin takaisin ja sillä ollaan nyt menty. Tilasin myös oman rollerin ja katsotaan nyt jääkö tämä meidän kuolaimeksi. Minusta vaan tuntuu, että kuolaa tulee hirmuisen paljon ja Mallalla on aina kova jano treenin jälkeen. Onko kellään kokemuksia?
Malla on ollut aika reipas kauniisti sanottuna ja en ole saanut sitä edes rankemmilla treeneillä rauhalliseksi. Annoin sen tänään juoksennella vapaana ja ihan vain hetken juoksentelun jälkeen hevonen rauhoittui ja näytti siltä, että nyt olen rauhassa ja kuuntelen. Olen jo muutaman viikon ihmetellyt miksi se on noin niin sanotusti villi. Ehkä liikutan sitä liian löysästi tai liikaa vapaa päiviä, vaikka niitäkin on vain max. kaksi viikossa. Katsotaanko rauhoittuuko Malla tuosta vapaana juoksentelusta ja miettii sitten uudelleen. Pitäisi muutenkin ottaa kerran viikkoon irtojuoksutus päivä, jotta saisi päästää vähän höyryjä.
 Eipä mulla mitään ihmeempää ole tällä kertaa kertoa. Katsellaan jaksaisinko jotain videota kuvailla tässä joku päivä, se on ollut niin kauan mielessä. Nyt kun mulla on lomakin täytyy vähän yrittää tehdä tänne jotain erityisempää, vaikka loma onkin jo aivan täyteen buukattu! enskertaanmoiks!

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Kuukauden parhaat 9/14

Kuukauden




Biisi

Tää on ihana versio ihanasta biisistä! Etenkin kunnon kaiuttimilla (ja bassolla) kuullostaa superilta!

Kuva

Käytiin kuvailemassa syksyisiä kuvia tallin lähimetsässä ja rämä on mun mielestä tosi kiva kuva! Kiitos Nealle kuvasta!

Tapahtuma

 Ehdottomasti kisat Saarijärvellä. Ihania ihmisiä ja hienot kisat! Sen kruunasi meidän voitto ja neljäs sija :)

Tavara

Me voitettiin kisoista uusi verkkoloimi, mutta nyt ei ole siitä kuvaa, kuitenkin sanoisin sen jos voisin. Sanon kuitenkin tämän loimen, sillä se on ollut lähes joka päiväisessä käytössä kuivatusloimena.

Ikävöidyin

En tiedä miksi, mutta mulla lähes joka päivä tulee Sulo mieleen ja ajattelen jos se olisikin nyt minulla. On kuitenkin väärin miettiä sitä, sillä nyt minulla on Malla. Ikävä tätä hienoa miestä on, vaikkakin käyn sitä aina kun ehdin ratsastamassa. Ei se silti ole sama asia, mutta ehkä hyvä näin.
Jos joku ei tiedä tai muista Sulo oli minulla reilun kuukauden ja siitä piti tulla minulle ratsu. Kuitenkin minulla ei taidot riittäneet tätä kaveria viemään eteenpäin ja luovuin siitä. Sulo on kuitenkin edelleen meidän, mutta on vain ravitreenissä.

Mallan lempivaruste

Luottovaruste eli Mallan meksikolaiset suitset jotka on jo pari vuotta vanhat. Hyvät ja istuvat suitset!


Video


------
Minä matti myöhänen taas julkaisen postauksen vaivaiset viisi päivää myöhässä. Jospa sitä vaikka seuraava tulisi silloin millon pitääkin!