Surullisia uutisia klinikalta

Eilen Mallalla oli viimein (!!) hammastarkastus klinikalla. Koppiin ei meinannut neiti mennä, kuin pienien totuttelujen jälkeen, mutta viimein Malla käveli nätisti sisään löysässä narussa. Kyllä siinä saikin kyykyssä odotella. Oltiin kuitenkin puoli tuntia aikaisemmin klinikalla ja kun edellisessä hammaspotilaassa kesti, jouduimme odottamaan yhteensä puolitoista tuntia. Malla hermoili kopissa todella paljon, joten kävelytin sitä pihassa ennen kuin päästiin sisään. 

Ed. klinkkakäynti syksyllä

Kun meidät otettiin sisään, ensin vähän kerroin mitä hampaille on viimeksi tehty ja halutaan tietää mitä niille voi jatkossa tehdä. Ell. alkoin tutkia hampaita ja löysi hälyyttäviä asioita. Viime tarkastuksessa Mallalla oli yksi lohkeama vas. takahampaassa, mutta nyt löytyi myös sellainen oikealta. Hammashalkeamat eivät kuitenkaan ole tässä kohdassa suun pahin ongelma vaan pahanlaatuinen karies. Karies on mielestäni lähes sama kuin ihmisellä eli:

Karieksessa hampaan kova kudos vaurioituu eli syöpyy.

Mallalla karies oli mennyt niin pahaksi, että se ulottui vas. alaikeneen ja ien näytti kuin sitä olisi rotta syönyt. Siinä vaiheessa en voinut uskoa mitä kuulin.

Mallan suu on ollut varmasti kipeä ja viimeksi klinikalla ei löydetty kuin tämä yksi lohkeama joka ei  todellakaan olisi ollut paha juttu verrattuna nykyiseen tilanteeseen. Tämä ell. oli erikoistunut hammasongelmiin ja huomasi sen vuoksi useammat virheet, olinsipa tajunnut aikaisemmin viedä kyseiselle eläinlääkärille, koska nyt voi olla myöhäistä.

Mitä nyt tapahtuu?

Eläinlääkärin ohjeistuksella, suun huuhtelu päivittäin huolellisesti, "hammasainetta" hampaiden pinnoille kerran päivässä ja kipulääkekuuri. Kolmen viikon päästä kontrolli ja jos muutosta parempaan ei tapahdu ei hevosta kannata enää kiduttaa, parempi on päästää se kivuistaan.

On vaikeaa kuunnella, että hevoseni ja paras ystäväni on kärsinyt suun kivuista, mutta niin urheasti taistellut sitä vastaan ja syönyt kunnolla. Minä en ole tajunnut tilanteen olevan niin paha. Miksi en tajunnut aikaisemmin? Olen tässä asiassa melko realisti, vaikka tuntuu pahalta sanoa, mutta nyt tarvitaan todellinen ihme, että kolmen viikon päästä minulla on vielä rakas ystävä jakamassa iloja kanssani. Tilanne on sen verran huono, että alan vaipua epätoivoon. Kuitenkin vietän vielä kauniita hetkiä rakkaan hevoseni kanssa kolmen viikon sisällä ja yritän vain toivoa parasta. Tekisin mitä vain, että saisin Mallan kuntoon ♥